Koko perhe mukaan kotoutumiskoulutukseen

Kamut järjestivät yhdessä Västra Nylands folkhögskolanin, Sastamalan opiston ja kansanedustaja Arto Satonen "Perhe oppimisen ja kotouttamisen perustana" -seminaarin perjantaina 3.12. Seminaari kirvoitti aktiivista keskustelua.

Kun perhe saa mahdollisuuden oppia vierasta kieltä yhdessä, kotoutuminen todella käynnistyy. Ranskan Marseillessa on kymmenen vuoden ajan opetettu käytännön ranskan kieltä yhdessä äideille ja lapsille. Vuoden kestävän koulutuksen ydin on oppia käyttämään kieltä arjen tilanteissa ja kannustaa koko perhettä kouluttautumaan.

-    - On tärkeä ymmärtää, mitä omat lapset koulussa oppivat, ja vanhempana osata kannustaa perheen jäseniä opin tiellä. Kun äiti osaa kieltä, hän myös innostaa  lapsia läksyjen tekoon ja varmistaa, että koulu tulee suoritettua loppuun, kertoo perheessä oppimisen hankkeen pedagogi Francoise Grudler.

Samalla kuultiin eurooppalaisesta perheissä oppimisen hankkeesta muitakin esimerkkejä.

- Motivaation syntyminen oppimiseen on kaikkein tärkein vaihe. Ranskassa kielten opettajat käyvät ensin kertomassa mahdollisuudesta ja usein vasta kuukausien jälkeen saavat tarvittavat kieliryhmät kootuksi. Äitejä etsitään asuinalueilta, kerhotiloilta, kauppakeskuksista ja kerrotaan mahdollisuudesta saada ilmaista kielikoulutusta, ja näin helpottaa kotoutumista Ranskaan, jatkaa Grundler kokemuksiaan Marseillen kaupungista.

Näistä äideistä 15% innostui osaamisestaan niin, että lähti jatkokouluttamaan itseään. Myös kiinnittyminen yhteiskuntaan on ollut mukana olevilla perheillä  nopeampaa, innostaa myös European Family Learning Network (EFLN) – verkostossa toimiva Grundler.

Perheessä oppimista on painotettu myös Suomessa

Suomalaisesta mallista kuultiin kouluttaja Kaarina Karjulan kokemuksista Sastamalan kansalaisopistolta.

- Pienen kunnan innostus lähteä mukaan perheessä oppimisen hankkeeseen juontuu pitkäaikaisesta yhteistyöstä Tansaniassa olevan kumppanitahon kanssa. Olemme nyt mukana muutaman eurooppalaisen kumppanimaan kanssa ja järjestämme samantyylisiä isovanhempien ja lastenlasten kätten töiden kursseja. Yksi suosituimmista kursseista on äitien ja tyttärien yhteinen meikkauskurssi. Tällainen laajempi, eri ikäisille räätälöity koulutuspalvelu tuntuu sopivan hyvin kansalaisopiston perustehtävään, kertoo Karjula kokemuksistaan Sastamalan alueella.

Tarvitsemme jatkossa kuitenkin enemmän osaamista, miten motivoimme ihmisiä elinikäiseen oppimiseen ja mukaan yhteisöllisen oppimisen tielle.
- Kuntien rajat ja omistussuhteet eivät saa olla este toiminnalle, peräänkuuluttaa Karjula.

Lomatoiminta kotouttavana toimenpiteenä

Yksi kotouttava toimenpide voisi olla yhteisöpedagogi Riitta Kemppainen-Koiviston  esiin nostama sosiaalinen lomatoiminta. Kesäinen viikko suomalaisessa luonnossa yhdessä erilaisten perheiden kanssa on helppo tapa ensikosketuksen saamiseen suomalaisesta yhteiskunnasta ja ihmisistä. Tämä voisi toimia kotouttamisen alkutaipaleella, kun kieltä ei vielä osata.

Seminaarissa nostettiin esiin myös konkreettinen toive: Suomeen on viime vuosina tullut 500-800 nuorta tai lasta ilman vanhempiaan hakemaan turvapaikkaa. Näille nuorille tarvittaisiin suomalaisia kummiperheitä, joiden kanssa nuori voisi viettää viikonloppuja ja vaikka parin viikon lomajakson kesällä. Yhdessä tekeminen olisi palkitsevaa kummallekin osapuolelle ja helpottaisi usein nuorten yksinäistä oloa kun he  vastaanottokeskuksissa odottavat päätöstä oleskeluluvan saannista.

---
Suomen osuuden perheessä oppimisen hankkeen käytännöistä on koonnut Kamujen puheenjohtaja Radu Szekely. Julkaisua voi tilata os. radu.szekely@vnf.fi.

Teksti: Riitta Kemppainen-Koivisto
riitta.kemppainen-koivisto@luukku.com