Ympäristöä kunnioittaen! - ympäristökasvatusta myös maahanmuuttajille

Dimitri Tarzalainen 29.3.2010

Kamuissa toimiessani pohdin usein, mihin suuntaan yhdistyksen toimintaa halutaan kehittää. Uskon, että lähivuosien aikana yhdistykseemme liittyy useimpia satoja ihmisiä, uusia jäseniä eri puolilta Suomea ja maailmaa. Miten me haluamme vaikuttaa, mistä haluamme keskustella? Keskitymmekö vain poliittiseen vaikuttamiseen ja poliittisten kysymysten ratkaisemiseen?

Mitä on politiikka? Lyhyt ja ytimekäs kysymys, mutta siihen on vaikea löytää heti lyhyttä ja ytimekästä vastausta.

Politiikkaa on meidän päivittäinen elämämme. Kaikki, mitä ympärillämme on päivittäisessä arkielämässä, sitä on politiikka. Yksi niistä asioista, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme ja hyvinvointiimme, on ympäristö.

Olen toista vuotta vaikuttamassa ympäristö- ja rakennuslautakunnassa, kunnallispoliittisella areenalla. Paneutuessani paikallisiin ympäristöasioihin, olen tajunnut, kuinka paljon on vielä tekemättä ja miten monet ihmiset eivät ymmärrä ympäristöasioita tai ympäristönsuojelua. Todella harva kantasuomalainen, maahanmuuttajista puhumattakaan, tuntee valtakunnallista ympäristölainsäädäntöä, oman kunnan ympäristösuojelumääräyksiä, jätehuoltomääräyksiä, lajitteluohjeita ja muita ympäristöasioita.

Suomessa ja muualla maailmassa ympäristösuojelusta ja ilmaistumuutoksesta puhutaan paljon. Täällä Suomessa ympäristöasioiden asiantuntemus ja oikea järjestely takaa suomalaisille puhdasta ilmaa ja puhdasta vettä moneksi tulevaksi vuosisadaksi. Minä olen huomannut vuosien varrella, että suomalaisilla on ihan erilainen käsitys ympäristöasioista kuin esimerkiksi minun synnyinmaassani, Venäjällä.

Mielestäni Suomessa niin maahanmuuttajien ympäristökasvatuksessa kuin yhteiskunnallista kasvatuksessakin on isoja puutteita. Ihmisten tietämättömyyttä ympäristöasioista voi verrata niihin muihin kulttuurieroihin, joista usein puhutaan.

Maahanmuuttajia opetetaan käyttämään alusta lähtien sosiaaliturvan ja Kansaneläkelaitoksen palveluja, heidät lähetetään kielikurssille sekä tarjotaan (toki harvemmin) työpaikkoja.

Mielestäni näiden asioiden lisäksi ympäristökasvatuksen pitäisi olla alusta lähtien maahanmuuttajien kotouttamisohjelmissa.

Toivon, että Kamujen toiminnassa huomioidaan tulevaisuudessa ympäristösuojelu ja uussuomalaisten ympäristökasvatus. Puhdas ympäristö on yhteinen tavoitteemme, josta on kiinni yhteinen tulevaisuutemme. Sitä tärkeää viestiä on vietävä eteenpäin kaikille Suomessa asuville.

Ota yhteys kirjoittajaan: Dimitri Tarzalainen (tarnadi(a)luukku.com)