Suomen kielen oppiminen maahanmuuttajien kotouttamisohjelman perustaksi

Aloite nro 65 Helsingin Kokoomuksen naiset ry

SUOMEN KIELEN OPPIMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISOHJELMAN PERUSTAKSI

Kotouttamisohjelma perustuu valtakunnan tasolla hallituksen maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseen ohjelmaan. Kotouttamisohjelmien tavoitteina on alusta lähtien ollut edistää maahanmuuttajien kotouttamista tukemalla suomen kielen opiskelua, työllistymistä ja mahdollistamalla heidän mukanaoloaan kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa. Näissä
ohjelmissa maahanmuuttajia on pyritty aktivoimaan ja ottamaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja näin edistämään heidän kotoutumistaan.

Koska maahanmuuttajien määrä kasvaa voimakkaasti ja työvoimarakenteemme kaipaa kipeästi täydennystä, on suunniteltava entistä tarkoituksenmukaisempia keinoja maahanmuuttajien integroimiseen yhteiskuntaamme, että tavoitteemme kohtaisivat.

Kielitaidottomuus johtaa syrjintään työelämässä ja maahanmuuttajataustaisten perheitten asema huononee. Kielenhallinta on ehdoton edellytys uuteen yhteiskuntaan sopeutumiselle; vasta kielen avulla avautuvat kouluttautumisja työnsaantimahdollisuudet. Mikäli haluamme rakentaa Suomesta monikulttuurisen maan, kielikoulutus on pyrittävä turvaamaan kaikenikäisille.

Nykyiset kotouttamisohjelmien kielikurssit eivät takaa riittävää kielitaitoa eikä luokkamuotoinen opiskelu motivoi aikuisia. Sen sijaan aikuisten kielen oppiminen tulisi mahdollisimman nopeasti nivoutua arkeen ja työelämään, jossa nimetyt ohjaajat huolehtisivat ammattisanaston opettamisesta ja harjaannuttamisesta.

Työperäisten koulutettujen maahanmuuttajien tutkintojen vastaavuutta ja työkokemusta olisi tarkasteltava joustavasti. He tarvitsevat suullisen kielitaidon lisäksi kirjallisia taitoja työllistyäkseen koulutustaan vastaavaan työhön. Kouluttamattomien maahanmuuttajien työelämään sijoittuminen olisi varmistettava täydennys- ja lyhytkestoisella
koulutuksella, jossa työssä oppiminen ja ammattikielen oppiminen olisivat mahdollista.

Myös kotiäitejä on perusteltua aktivoida oppimaan kieltä esimerkiksi lastensa harrastusten kautta. Mitä paremmin vanhemmat kotoutuvat, sitä paremman turvan lapset saavat ja tulevaisuudessa syrjäytymisriski pienenee.

Ehdotamme, että maahanmuuttajien kotouttamisohjelmaan on varattava riittävästi resursseja tarpeeksi pitkän ohjelman toteuttamiseen. Maahanmuuttajalle tulee heti alkuvaiheessa tehdä yhdessä nimetyn tukihenkilön kanssa vuodesta viiteen vuoteen kestävä yksilöllinen toimintasuunnitelma, jossa maahanmuuttajan koulutus- ja työtausta huomioidaan sekä varmistetaan ennen kaikkea suomen kielen opiskelu. Suunnitelman toteutuminen vaatii jatkuvaa seurantaa.

Edellä esitetyn perusteella Helsingin Kokoomuksenaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää
ryhtymään toimenpiteisiin maahanmuuttajien suomen kielen opetuksen vahvistamiseksi, jolla tuetaan kotouttamisohjelman toteutumista.

Puoluehallitus:

Helsingin Kokoomuksen Naiset korostavat tärkeässä aloitteessaan tarvetta tehostaa maahanmuuttajien suomen kielen opetusta.

Uuden kotimaan kielen oppiminen on maahanmuuttajalle onnistuneen kotoutumisen ehto ja edellytys. Luokkamuotoinen opiskelu ja satunnainen kurssitus eivät vielä anna riittävää pohjaa kielen oppimiselle, vaan toimiva kielikoulutus vaatisi myös kytkentää elävän elämän tilanteisiin. Kielikoulutustarve kasvaa maahanmuuton lisääntyessä.

Ensinnäkin maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmassa (laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, 493/1999) kielikoulutus on keskeisessä asemassa. Suomen – ja ruotsin – kieltä voi opiskella esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoissa, aikuislukioissa, kansanopistoissa tai avoimissa korkeakouluissa.
Kotoutumiskoulutusta järjestetään myös työvoimakoulutuksena, johon kuuluu 40 opintoviikon eli 1600 tunnin suomen kielen opinnot. Niin ikään työharjoittelu on osana työvoimakoulutusta.

Toiseksi, korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pätevöittämiseksi erityisesti hoitoalalle tarvitaan opetukseen ja opinto-ohjaukseen maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Tähän opetushenkilökunnan pätevöitymiskoulutukseen on jo vuoden 2009 kehykseen varattu miljoonan euron lisämääräraha.

Kolmanneksi, hallituksen iltakoulu päätti 23.4.2008 etenemistavoista ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Yksi uudistustavoitteista on maahanmuuttajien työllistämisen parantaminen, ja toimenpide-ehdotuksiin kuuluu tehostettu kielikoulutus. Opetusministeriössä selvitetään paraikaa mahdollisuuksia käynnistää erityinen, työelämän tarpeisiin räätälöity kolmevuotinen kielikoulutusohjelma maahanmuuttajille. Esillä on myös ollut terveydenhuoltoalalle suunnattu suomen tai ruotsin kielen teho-opetus; tätä hanketta valmistelemaan asetetaan työryhmä, sillä toteuttaminen edellyttää usean ministeriön yhteistyötä ja rahoitusta.

Neljänneksi, valtion vuoden 2008 talousarvio linjaa, että aikuislukioiden koulutustarjontaa tulee jatkossa suunnata maahanmuuttajien kielikoulutukseen.

Viidenneksi, koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KeSu 2007-2012 kiinnittää huomiota korkeakoulujen ulkomaalaisille opiskelijoille järjestettävään suomen tai ruotsin kielen opetukseen tarkoituksenaan helpottaa ulkomaalaisten opiskelijoiden myöhempää työllistymistä Suomessa. KeSu listaa muitakin kielen opetukseen liittyviä
toimenpiteitä; siinä mm. todetaan, että ohjausjärjestelmän avulla taataan se, että vapaan sivistystyön tarjonnasta riittävä osuus suuntautuu maahanmuuttajien kieli- ja integroitumiskoulutukseen.

Kuudenneksi, maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja osaamisen kehittämistä varten järjestetään myös valtakunnallinen kehittämisohjelma Manner-Suomen ohjelma-asiakirjan mukaan.

Vaikka toimenpiteitä maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opetuksen tehostamiseksi on siis jo tehty ja lisää on suunnitteilla, on tärkeää jatkaa kotouttamisen tukemista eritoten kielenopetuksen aloituksen aikaistamisen, tarjonnan monipuolistamisen, opetuksen työelämään ja käytännön tilanteisiin kytkemisen ja kohderyhmän laajentamisen
(kotiäidit, lapset) kautta.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen

PUOLUEKOKOUS HYVÄKSYI ALOITTEEN